Psyko- ja bibliodraama ovat kokemuksellisia työtapoja, joissa sukelletaan syvälle omaan ja toisten ryhmäläisten mielen maisemaan.
Psykodraama on ryhmäterapiamenetelmä, jossa mielen maailma konkretisoidaan rooleiksi näyttämölle. Ryhmässä jokainen voi olla vuorollaan niin sanottu päähenkilö, jonka stressaavia tai traumaattisia elämäntapahtumia sekä ihmissuhteita voidaan tutkia yhdessä rooleihin eläytymällä ja rooleissa toimimalla. Psykodraaman kehittäjä Jacob Morenolle luovuus oli elämän perusvoima ja spontaanius sitä hedelmöittävä energia. Spontaanius on valmiutta tarkoituksenmukaiseen, joustavaan ja uutta luovaan toimintaan sekä kykyyn murtautua pois toistuvista lukkiutuneista asenteista.
Bibliodraama on raamatuntulkintaa ja ryhmäprosessi, jossa kiinnostuksen kohteita ovat valittu Raamatun teksti ja ryhmäläisten elämänkokemukset. Perusmenetelmänä on tekstin dramatisoiminen, psykodraamasta peräisin oleva roolinvaihdon menetelmä, mutta työskentelyyn voidaan liittää myös muita luovia menetelmiä ja kehotyöskentelyä. Tarinan ja tulkinnan tavoitteena on synnyttää uusia raamatuntulkintoja sekä vaihtoehtoisia näkökulmia osallistujien omiin elämiinsä.
Bibliodraamasta olen kirjoittanut väitöskirjan, jossa draamallisena viitekehyksenä on psykodraama ja teologisena eksegetiikka eli raamatuntutkimus. Väitöskirja on nimeltään Bibliodraama ja raamatuntulkinta (2018) ja se on luettavissa Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa Heldassa.